Omia tilastoja

Sisäilmakodittomista ei vielä ole virallisia tilastoja. Hengitysliiton sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilapäismajoituksen tarpeet ja asunnottomuuden kokemukset -kysely on parhaillaan käynnissä. Sen tuloksia odotellessa tein oman epävirallisen tilaston joistakin sisäilmakodittomuutta kokeneista tuttavistani, joiden kotikunta on (nyt tai kodittomuuden alkaessa) Helsinki, Espoo ja Turun seutu. Kotikunnasta riippumatta asunnoton voi käytännössä oleskella missä vain Suomessa tai ulkomailla tai vaihtaa paikkaa alinomaa. Myös perheenjäsenet voivat olla joutuneet erilleen toisistaan. Yksinhuoltajaperheissä huoltajana on tyypillisesti äiti. Joidenkin onnellisten asunnottomuus on jo päättynyt.

Tämä tilasto voi erehtyä yksityiskohdissa, mutta antaa kiinnostavia suuntaviivoja sisäilmakodittomuudesta ilmiönä. Otos on hyvin pieni, mutta tulosten yleistettävyydestä saatanee lisäkäsitystä Hengitysliiton tutkimuksen valmistuttua.

ASUNNOTTOMUUTTA KOKENEITA HENKILÖITÄ:   65

Lasten suuri osuus (n. 41%) on hälyttävä, varsinkin tavallisiin asunnottomuustilastoihin verrattuna. Nuorin on vauva, vanhin on vanhus, useimmat ovat iältään n. 30-50 -vuotiaita. He edustavat ainakin seuraavia ammattialoja: opetusala, rakennusala, suojeluala, taideala, tieteellinen ala, tekniikanala, hallinnollinen ala, terveys- ja sosiaaliala.

 

 ASUNNOTTOMUUTTA KOKENEITA KOTITALOUKSIA:  26

 

ASUNNOTTOMUUTTA KOKENEIDEN KOTIKUNTA                                                      (nyt / ennen asunnottomuutta)

  • Espoo                27, joista lapsia 13
  • Helsinki            20, joista lapsia  8
  • Turun seutu    18, joista lapsia  6

 

MAJOITTUMINEN TÄLLÄ HETKELLÄ (8/2017)

Näistä sisäilmakodittomista siis lähes puolet asuu periaatteessa ongelma-asunnossaan (esim. pihalla, parvekkeella tai ikkunat auki), ja 15% eli yksi seitsemästä on onnistunut päättämään asunnottomuuden, yleensä talon itse rakentamalla. Vaikka  tällä hetkellä vain 1 henkilö majoittuu teltassa, vähintään 8 henkilöä on kokenut teltta-asumista aiemmin. Asunnottomuuden kestoaika on tyypillisesti vuosia, jotkut ovat olleet asunnottomia jo lähes 10 vuotta.
Mielenkiinnolla odotan, tukevatko Hengitysliiton tutkimustulokset näitä oman tilastoni päälinjauksia. Onko esim. sisäilmakodittomista todella 40% naisia, 40% lapsia ja 20% miehiä? Jos näin on, johtuuko se siitä, että sisäilmaongelmat ovat yleisempiä kouluissa ja naisvaltaisilla aloilla kuin esim. vauraassa miesvaltaisessa liikemaailmassa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *