Vertaisverkostoissa kohtaa monenlaisia sisäilman tähden asunto-ongelmiin joutuneita. He ovat tavallisia suomalaisia kaikista yhteiskuntaluokista: miehiä ja naisia, lapsia, nuoria ja vanhuksia. Usein sisäilmasta ovat sairastuneet myös heidän lemmikkinsä. Päin vastoin kuin sana asunnoton yleensä tuo mieleen, merkittävä osa näistä sisäilman tähden asumisongelmaisista ja asunnottomista on korkeasti koulutettuja ja urallaan menestyneitä kuten opettajia, sairaanhoitajia, insinöörejä ja arkkitehteja – ja heidän lapsiaan.
Paljonko heitä on?
Tarkkaa määrää ei tiedetä. Pääministeri Sipilä arvioi jo miljoonan suomalaisen oireilevan sisäilmasta. Erään suomalaistutkimuksen ennakkotietojen [1] mukaan sisäilmasta sairastuneita olisi 4,8%, kemikaaleista sairastuneita n. 12,8% ja sähkölle herkistyneitä 2,7%. Ruotsalaistutkimuksen mukaan sisäilmasairaista lähes 80% on myös kemikaali– ja/tai sähköherkkiä ja suomen väkimäärään suhteutettuna noin 30 000 suomalaista oireilisi sekä homeille, kemikaaleille että sähkömagneettisen säteilyn eri muodoille. Näiden lukujen valossa Homepakolaiset ry:n arvio 20 000:sta sisäilman tähden asunnottomasta kuulostaa realistiselta – ja sisäilmaperäiset asumisen ongelmat lienevät omakohtaisia sadoille tuhansille suomalaisille.
Asunnottomuuden syyt
Sisäilmasta sairastumista seuraa tyypillisesti evakko– ja muuttokierre, joko työpaikalla/koulussa tai kotona tai molemmissa. Vuosien saatossa monesta tulee työpaikkakyvytön ja/tai pitkäaikaisasunnoton. Herkistyminen home– ja kosteusvaurioille, rakennusmateriaalien kemikaalipäästöille sekä mahdollisesti sähkömagneettiselle säteilylle estää heitä löytämästä sopivaa taloa rakennuskannastamme. Toisaalta syntynyt taloudellinen ahdinko esimerkiksi työpaikkakyvyttömänä ilman yhteiskunnan tukia usein estää rakentamasta omaa terveellistä kotia.
Missä he ovat?
Sisäilmakodittomat majailevat mm. sukulaisten luona, mökeillä, teltoissa ja parvekkeilla. Talveksi moni matkustaa etelään, ettei menehtyisi Suomen pakkasiin. Jotkut joutuvat eristäytymään lähes täysin yhteiskunnasta vaikean oireilun vuoksi, jota aiheuttavat esimerkiksi ihmisten vaatteiden homepöly, hajusteet tai kännykät. Vakavimmin sairastuneet ovat monisairaita ja/tai monivammaisia ja monet heistä kamppailevat akuutisti hengestään. He tarvitsevat kiireesti sisäilmaesteettömän kodin.
Selviytyminen
Altisteiden välttäminen kasvattaa sietokykyä, joten hyvällä hoidolla oireilu voi myös helpottua. Tähän tarvitaan kuitenkin altisteeton ympäristö. Vaikeasta sisäilmakodittomuudesta selvinneet ovat yleensä rakentaneet itselleen terveellisen kodin, jossa elimistö on päässyt toipumaan. Useimmilla sairastuneista ei kuitenkaan ole sellaiseen resursseja. Onneksi monilla on voimavaranaan vertaistuki, sairastuneiden yhteisö, joka kannustaa ja tukee jäseniään kohti valoisampaa tulevaisuutta. Tähän tulevaisuuteen voisivat sisältyä mm. asunnottomien palvelut, taloudellinen tuki, hätämajoitteet ja sisäilmaesteettömät kodit.
[1] ET-lehti 2/2015: Työterveyslaitoksen, Novia ammattikorkeakoulun ja Uumajan yliopiston yhteinen esiintyvyystutkimus, julkaisu tekeillä.