Seuraavassa kuvaan pääpiirteissään sen järjestelmän, joka Suomessa vastaa asumisesta ja asunnottomuudesta. Luonnollisesti yksilö vastaa aina itsestään, mutta lain nojalla hänellä on oikeus saada erilaisia tukia ja apuja, tilanteista riippuen. Lisäksi sisäilmasairaan asunto-ongelmaisen on mahdollista ja suositeltavaa ”pitää itsestään riittävästi meteliä”, jotta yhteiskunnassamme oleva harhaluulo sisäilmakodittomuuden marginaalisuudesta saadaan vähitellen muuttumaan.

Oikea paikka aloittaa asunnottomuuden tai sen uhkan selvittely on oman kunnan sosiaalitoimi – joko normaalireittiä aikuissosiaalityö (tai mahdollisesti vammaispalvelut tai lastensuojelu) tai hätätapauksessa kunnan sosiaalipäivystys. Kunnasta riippuu miten sosiaali-(ja kriisi)päivystys on järjestetty, puhelinnumerot löytyvät kuntien sivuilta tai soittamalla esimerkiksi kunnan vaihteeseen. Kaikkialla voit hätätapauksessa soittaa 112 ja saada sen kautta yhteyden lähimpään sosiaalipäivystykseen.

Tässä vastuutahot pähkinänkuoressa, lisää tietoa löytyy kunkin tahon omilta nettisivuilta (huom. en ole alan asiantuntija vaan tavallinen sisäilmakoditon, ja lisäksi tiedot muuttuvat jatkuvasti, joten tarkistathan tarvittaessa tiedot vastuutahoilta itseltään, kiitos).

1. ASUNTOMINISTERI

Asuntoministeri Kimmo Tiilikainen on tällä hetkellä ylin erityisesti asumisesta vastaava henkilö. Omalta osaltaan asumisasioihin voivat vaikuttaa myös mm. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila sekä Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko.

2. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ JA SOSIAALI-JA TERVEYSMINISTERIÖ

Asuntoministeri työskentelee Ympäristöministeriössä, onhan Tiilikainen tarkemmin sanottuna Asunto-, energia- ja ympäristöministeri. Hänen alaisuudessaan Ympäristöministeriössä johdetaan sekä asuntorakentamisen lainsäädäntöä ja asuntopolitiikkaa (mm. rakennusmääräykset ja avustukset) että asunnottomuuden vähentämiseen tähtäävää työtä, kuten AUNE-toimenpideohjelmaa. Tavoitteena on (ainakin joskus ollut) poistaa pitkäaikaisasunnottomuus Suomesta kokonaan – ja tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan kyllä meidän sisäilmakodittomienkin aktiivista osallistumista!

Ympäristöministeriö työskentelee yhdessä mm. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa asumiskysymyksissä. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee etuuksilla ja palveluilla asumista ja asunnottomuuden vähentämistä.

Sisäilmakodittomia kiinnostanee erityisesti hallituksen Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta -kärkihankkeen alainen projekti Terveiden talojen Suomi , jota vetää STM:n Ympäristöterveysryhmän jäsen Vesa Pekkola.

Kuten ylläolevasta näkee, jos täytyy olla sisäilmakoditon, nyt on hyvä aika siihen. Paljon mielenkiintoista tapahtuu asunnottomuus- ja rakennusalalla, ja meillä kaikilla on mahdollisuus rakentaa terveiden kotien Suomea  🙂

3. ARA

Ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA vastaa asumisesta ja asunnottomien asioista omalta osaltaan. Se mm. tuottaa virallisia tilastoja asunnottomien määristä – joissa ei liene kuitenkaan pyritty tavoittamaan pitkälti asunnottomuustyön palveluverkostojen ulkopuolella olevia piiloasunnottomia, siis myöskään sisäilmakodittomia.

4. KUNNAT

Kunnat vastaavat omilta osiltaan asunnottomien hätämajoituksista, asuntotuotannosta ja palveluasumisen järjestämisestä. Kuntaliitto osallistuu kuntien asuntopolitiikan kehittämiseen.

5. SINUN OSUUTESI

Jos joudut yönselkään pakkaseen, soita kuntasi sosiaalipäivystysnumeroon  – hätätilanteessa saat sen myös hätänumerosta 112. Mieluummin ota kuitenkin yhteys virka-aikana kuntasi Aikuissosiaalityöhön jo etukäteen. Asumisen järjestymisessä tätä kautta on kuitenkin sisäilmakodittomien hyvin tuntemia hankaluuksia, joihin kunnat eivät ole varautuneet (mm. soveltuvien asuntojen puute). Se ei ole syy jättää kuntaa ”tiedottamatta” palvelutarpeestasi – mitä enemmän sisäilmakodittomat ja muut sisäilman tähden asumisongelmaiset hakeutuvat asuntoasiassa sosiaalihuollon palveluiden piiriin (mielellään muutamalla lakipykälällä varustettuna), sitä tehokkaammin siirtyy tieto ruohonjuuritasolta eli sosiaalityöntekijöiden kautta kuntien johtoon ja siitä ylöspäin: ”On tullut uusi tarve järjestää perusoikeudet myös tällaiselle ryhmälle, jota ei voikaan sijoittaa sisäilmaesteelliseen rakennukseen. Laki velvoittaa meidät toimimaan näin ja näin, mitäs nyt tehdään?” Tältä lähtokohdalta teidän on hyvä alkaa yhdessä miettiä sopivien sisäilmaesteettömien asuinolojen ja tarvittaessa hätämajoituksen järjestämistä.

On totta, että asuntoasiasi ajaminen vaatii työtä ja rohkeutta sinulta (ymmärrän, että energiaa tai muita mahdollisuuksia  avun hakemiseen ei ehkä juuri nyt vain ole), mutta ilman omaa osallistumistasi et todennäköisesti saa vakinaista terveellistä asuntoa. Monet meistä ovat kartoittaneet tuhansia ja tuhansia asuntoja turhaan, tullen aina vain sairaammiksi ja köyhemmiksi. Aidosti sisäilmaesteettömiä asuntoja ei käytännössä juuri ole ainakaan vuokramarkkinoilla tarjolla (tietysti kosteusvauriottomia asuntoja löytyy, joten jollet vielä ole vaikeasti sairas, löydät todennäköisesti itsellesi asunnon 🙂 ). Voit siis jatkaa etsintää, tai alkaa suunnitella oman sisäilmaesteettömän talon rakentamista, mutta samalla kannattaisi olla rohkea ja aktiivinen siinä missä se ehkä helpommin onnistuu, sillä nyt on yhteiskunnassamme hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Suomi on itseasissa yksi maailman johtavista maista juuri asunnottomuustyössä! Pidetään siis huoli, että me sisäilmakodittomat emme jää hyvästä kehityksestä syrjään 🙂 Minä ainakin haluan vielä terveellisen paikan, jota kutsua kodiksi 🙂