Tutkimustietoa ympäristösairauksien sosiaalisista vaikutuksista

Kun sisäilmakodittomuudesta ja muista ympäristöterveyteen liittyvistä sairauksista ei juuri ole saatavilla virallista tutkimustietoa, olen alkanut kerätä tietoa itse. Tässä artikkelissa esittelen yli 20:stä suomalaisesta ja kansainvälisestä tutkimuksesta ja tilastosta keräämäni koosteet koskien ympäristösairauksien sosiaalisia vaikutuksia. Tarkemmat tiedot löytyvät tästä koosteesta. Kansainväliset lähteet on poimittu tieteellisistä tietokannoista. Tietoja sosiaalisista vaikutuksista oli harmillisen vähän, sillä suurin osa alan tutkimuksesta näyttää keskittyvän sairausmekanismeihin. Sairastuneen elämän kannalta olisi kuitenkin tärkeää saada kokonaiskuvaa sairastumisen seurauksista. Vain siten voidaan poliittiset korjausliikkeet ja tukitoimet kohdentaa oikein. Sairastuneiden määrä sekä sairauden vaikutukset työkykyyn, toimeentuloon, asumiseen, mielenterveyteen ja toimintakykyyn ovat tärkeitä alueita ilmiön kuvaamisessa. Valitettavasti mm. lapsista ja kuolleisuudesta ei löytynyt tutkimuksia, vaikka kokemusperäisesti nämä olisivat olennaisia selvittää.

Ympäristösairauksien esiintyvyys

Johtopäätökset:

Tietyissä ammattiryhmissä (kuten opettajat) sairauden esiintyvyys on suurempaa kuin väestötasolla. Sairastuneilla on suuri riski sairastua myös muihin ympäristösairauksiin.

Ympäristösairaiden työkyky

Johtopäätökset:

Sairastuminen vaikuttaa työkykyyn ainakin kemikaaliherkillä erittäin ratkaisevasti. Opettajien sisäilmaperäiset sairauspoissaolot ovat hälyttävästi kaksinkertaistuneet kahdessa vuodessa.

Ympäristösairaiden toimeentulo

Johtopäätökset:

Ympäristösairaat tarvitsevat muuta väestöä selvästi enemmän toimeentulonsa tukemista yhteiskunnan varoista. Mikäli Pohjois-Amerikassa ympäristösairaiden on yhtä vaikeaa päästä sosiaalietuuksien piiriin kuin Suomessa, todellinen toimeentulotukien tarve voi olla huomattavasti pylväiden kuvaamaa tasoa korkeampi.

Ympäristösairauksien vaikutus asumiseen

Johtopäätökset:

Ympäristösairaudet selvästi aiheuttavat erilaisia tarpeita asumiseen. Valitettavasti en löytänyt esiintyvyystutkimuksia ympäristösairauksien aiheuttamasta asunnottomuudesta tai muuttokierteestä.

Ympäristösairauksien yhteys mielenterveysongelmiin

Johtopäätökset:

Taulukon pylväiden tuloksia on vaikea tulkita. Ensinnäkin siksi, että ainakin Suomessa ympäristösairaalle usein ainoa tapa saada toimeentuloa on hakea sitä mielenterveysdiagnoosilla. Sairaus ja jatkuvat menetykset aiheuttavat toissijaisena masentuneisuutta, ahdistusta ja traumatisoitumista. Aiheesta tarvittaisiin kipeästi kunnon tutkimusta, samoin kuin mm. kohonneesta itsemurha- ja perhesurmariskistä. Todellista toivoa olisi pikaisesti saatava varsinkin epätoivoisille kaikkensa menettäneille.

Ympäristösairauksien vammauttavuus

Johtopäätökset:

Tämä taulukko on mielestäni huikea, koominen ja karsea. Suomalaisista vammaisetuuksia saavia on häviävän pieni 0,6 %, kun taas vammaisetuuksia ei -saavista monikemikaaliherkistä käytännössä kaikki ovat enemmän tai vähemmän vakavasti toimintarajoitteisia ja vähintään yli puolet uuden vammaismääritelmän mukaan vammaisia. Olisiko yhteiskunnan syytä myöntää ympäristöstä vammautuneiden vammaisuus ja myöntää heillekin vammaisetuudet? Mielestäni ehdottomasti, mikäli yhteiskunta halutaan pitää jatkossakin toimivana. Ja lisäksi olisi pikaisesti ryhdyttävästi korjaamaan sairastuttavia rakenteita ja asenteita.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *